tiistai 25. lokakuuta 2016

Autenttista

Ilmat viileni, nojatuoli siirtyi lähemmäs takkaa ja puikoilta putosi iso huivi. Tai oikeastaan huivi putosi jo ajat sitten, mutta pingotus odotti tekijäänsä aika kauan. Pingotuksessa tapahtui taas ihmeitä ja huivin leveimmällä reunalla on nyt lopulta mittaa yli kaksi metriä.


Halligarth
Ohje: Halligarth, Gudrun Johnston
Lanka: Maavillane
Puikot


Ihastuin tämän mallin yksinkertaiseen ja selkeään pitsiin, jota reunustaa kahdelta sivulta yhtä yksinkertainen ja selkeä reunapitsi. Huivin teko aloitetaan tuosta kolmion kärjestä ja siitä jatketaan leventäen niskaan asti. Lopuksi neulotaan reunapitsi reunaa myöten edeten.


Lanka lähti mukaan Karnaluksista Tallinnasta muutama vuosi sitten minilomalta. Mukavan rouheaa ja erityisen aidon tuntuista villaista lankaa. Välillä mukana taisi olla joitain heiniä ja kutterinpuruja, mutta ne vain lisäsi sitä autenttista fiilistä. Tässä huivissa on mun mielestä sellaista jotenkin vanhanaikaista oloa, mitä lankavalinta vielä ennestään korostaa. Tuli ihan mieleen BBCn tuottama historiallinen höpösarja Candlefordin postineiti ja kaikki siinä näkyvät hartiahuivit. Tykkään kovasti!


Kun otin huivin pois pingottumasta pienen avustajani kanssa, huivi näytti jotenkin liiankin valtavalta. Miten tuota nyt sitten oikein käyttää? Päällä huivi kuitenkin myttääntyy mukavasti ja saa ihan inhimillisen kokoluokan. Toimii myös nätisti villatakin sijaisena. Tervetuloa kylymät kelit!


perjantai 21. lokakuuta 2016

Mis medias

Nämä sukat sai alkunsa Espanjan lämpimissä illoissa. Olin meidän silloin kolme kuukautta vanhan vauvan ja sukulaisten kanssa lomailemassa veljeni luona. Muut kierteli kyliä illat ja minä valvoin vauvan unta asunnon parvekkeelta kutimet kädessä. Ja olin todella tyytyväinen juuri niin. 


Ohje: Haleakala, Cookie A
Lanka: Malabrigo Yarn, Sock
Puikot: 2,25 mm sukan suulla, 2,5 mm muuten
Koko: M, 38


Muistan alun jälkeen vähän epäröineeni tuon pitsineulekuvion kanssa. Se ei vaan jostain syystä näyttänyt kivalta ja olin jo vähällä purkaa koko homman. Ja paremmaltahan se näyttikin kun työn käänsi oikein päin! Harva neule se nyt nurjalta puolelta kovinkaan nätti on... Tuossa vaiheessa poika heräili keskimäärin 10 kertaa yössä, joten pistetään sen piikkiin.



Ohjeessa oli sukan teräosaan kaksi mallivaihtoehtoa. Olisi joko voinut jatkaa samalla pitsineuleella varpaisiin asti tai sitten valita tuon, mun silmääni aika paljonkin miellyttävän, kiilavaihtoehdon. Näihin sukkiin oon kyllä joka tavalla tyytyväinen, sillä malli, lankavalinta ja neulontakokemus oli kaikki tosi onnistuneita. Langan väri, terracotta, sopi sekin hyvin etelän lämpöön.


Puhelimen syövereistä löytyi vielä reissulta kuva, joka tiivistää aika tarkasti näiden sukkien tarinan. Suklaan sisällä on sitten dulce de lecheä, argentiinalaista kinuskimaista herkkua. Sukkien nimikin, Las medias, tulee Argentiinasta. Sikäläisessä espanjan murteessa sukat kun nähdään puolikkaina!