Viimeinen syksyn sny-paketti

Sny-kierroksen viimeinen paketti saapui eilen. Paketista löytyi vauvaneuleisiin sopivaa merinovillaa kolme kerää ja lasten neuleohjeita sisältävä kirja. Lähiympäristössä on nyt niin paljon alle 2-vuotiaita, että kirjan ohjeille tulee varmasti käyttöä! Kirjasta mieleen jäivät lapsen sormikkaat, merirosvohattu ja hihaton pojan huppari (jonka kyllä ajattelin tehdä hieman isompana versiona omalle ukkelilleni).

Lisäksi paketissa oli pussillinen karkkia ja SandnesGarnin Mini Palett -lankaa. Äiti toivoi aiemmin tekemäni Harunin nähtyään samanlaista itselleen (yritin laittaa linkin postauksee, mutta en ilmeisesti ole laittanut siitä kuvaa tänne ollenkaan! Pitääpä pistää.. Ravelrystä kuitenkin löytyy täältä.). Taidan vilauttaa lankaa äiteelle ja jos se passaa niin sitten tuosta langasta tulee uusi Haruni. Lanka on kyllä ihan äitin väriä. Halusin kuvaan näkyville noita vivahteita, jotka tekee tuosta langasta ihanan eläväisen ja siksi siis kuva kerän päädystä.

Kiitos isosti snylleni! Oon ollut todella iloinen kaikista syksyn aikana saamistani paketeista ja pienistä muistamisista! En kyllä vieläkään pienestä salapoliisityöstä huolimatta tiedä omaa pariani. :P Lähettäjän nimi luki kyllä tässä viimeisessä paketissa, mutta en osaa yhdistää sitä yhteenkään kierrokselle osallistuneiden nimimerkeistä. Eiköhän se tässä vielä selviä :)

Sukat pienelle ja marraskuun paketti

Maanantaina kotona odotti paketti salaiselta neuleystävältäni. Mies laittoi jo päivällä kotoa viestiä siellä odottavasta paketista ja siitä sainkin hyvin kokousvirtaa, sillä olin sillä hetkellä järjestön hallitusneuvotteluissa, missä kestikin haastatteluiden kanssa yli 12 tuntia. Vähän hullua tuo homma, mutta neuvottelut onnistui ihan hyvin. Tulin sitten yöllä kotiin ja muistin paketin vasta sängyssä. Onneksi se odotti seuraavaan aamuun asti keittiössä ja oli odottamisen väärti. 

Paketista löytyi vyyhti luonnonvalkoista lankaa, oranssihtavanpunaista tekstiilivääriä ja 2 mm Knitpron puikot. Osuva paketti snyltäni, koska oon jonkin aikaa jo miettinyt langan värjäämistä ja seuraillut blogeista muiden värjäilyjä, mutta en ole itse oikein vielä päässyt touhun alkuun. Oon kyllä kankaita joskus pesukoneessa värjäillyt, mutta nyt pääsee koittamaan langan värjäystäkin! Kiitos :o)

Marraskuun aikana on valmistunut tosi monta työtä, mutta latailen niistä kuvia vähän paremmalla ajalla. Mun käsitöiden ongelmakohtana on useimmiten viimeistely. Monet tuotokset on jääneet ihan viimeistä silausta vaille - en varmaan vaan malta luopua niiden tekemisestä :D Kiireessä ja pienen paineen kanssa viimeistelykin kuitenkin näköjään onnistuu! Aloitin viikonloppuna veljen perheen luona vieraillessa tekemään pieniä sukkia puolivuotiaalle kummitytölleni ja sain ne eilen sitten viimeisteltyäkin. Viimeistelypuuskan sain kun äiti hoputti niitä mukaan veljen vaimon synttärilahjapakettiin (ulkoinen motivaatio on aina tehokkain ;) Tuli mun mielestä aika suloiset.

Ohjeena supervauvan polvisukat ja lankana pieni kerä Liettuan reissulta hamstrattuja merinolankoja. Ohje on vastasyntyneelle, mutta vähän paksummalla langalla, 3 mm puikoilla ja muutamilla lisäkierroksella ohjeella sai tehtyä ihan passelit sukat vähän vanhemmallekin vauvalle.

Sydämet tein askartelulaatikon löydöistä. Keltaiset sydämet on tehty joskus vuosia sitten huovuttamastani tähdestä, joka ei ollut löytänyt paikkaansa mistään. Leikkelin sitä sitten uuteen muotoon ja ohensin reilusti. Vaaleanpunaiset sydämet taas on leikattu kahteen osaan halkaistusta askarteluhuovasta, joita jäi joskus kaverin polttareista jäljelle. Ompelin ne lopulta paikalleen ruskehtavalla askartelulangalla.

Paketti neuleystävältäni

Tänään löytyi postilaatikosta paketti salaiselta neuleystävältäni ja tässä sen ihkuinen sisältö:

Petroolinväristä Araucania Ranco Solid -lankaa 100 gr ja petroolimustaa Zauberball lankaa saman verran. Lisänä Royal-suklaata kahdessa eri värissä ja pussillinen pähkinä-kuivahedelmäsekoitusta.

Lankojen värit on kyllä todella herkulliset :)

Mulla on jo mielessä aika tarkat kuvat siitä, mitä näistä tulee... Toivottavasti ehdin saada valmiiksi ennen joulua.

Kiitos snylleni! Erittäin onnistunut paketti taas :)

Nostalgiaa, eka sny-paketti ja sukkasatoa

Sain eilen reissusta kotiutuessani paketin salaiselta neuleystävältäni. Tässä sen sisältö:

Tai jos tarkkoja ollaan, niin melkein koko sisältö on kuvassa. Toinen suklaapatukka tuhoutui eilen :D Siinä makuna oli laku ja sitähän piti päästä heti kokeilemaan. Langat alkoi heti kertoa mulle tulevaisuudensuunnitelmistaan - Tico tico haluaisi isona kirjoneulesukiksi yhdessä jonkun toisen langan kanssa ja ihanan pehmeä Sivilla taas oli sitä mieltä, että siitä tulee huivi, pipo, sukat, kämmekkäät tai paita. Sivilla ei ollut vielä siis ihan täysin varma tulevaisuudestaan paitsi siinä, että siitä tulee isona jotain mulle ihan itselle. Kaulanlämmittäjä on ulkoillut jo kahdesti mun kanssa ja kerran sovitettu koirankin kaulaan. Paketin saamisen iloa!

Reissun päällä valmistui ensimmäinen pari sukkasatoon. Miehen pikkuveli pyysi mua kesällä tekemään itselleen uudet villasukat. Kysyin väritoiveita ja poika mietti hetken hiljaa ja keksi äkkiä ratkaisun ongelmaan: sateenkaaren väriset! Silmät loisti siihen malliin, että päätös oli siinä hetkessä tehty. Ja sateenkaarenvärisethän niistä tuli.

Sukat on muuten tehty ihan perinteiseen tapaan, mutta kärjen päättelin silmukoimalla.

Tämänkin kerran reissu suuntautui Ruotsiin. Oltiin sukuloimassa veljen, äitin ja tätin kanssa serkkujen luona Tukholman lähellä. Neulominen taitaa kyllä kulkea meillä aika vahvasti suvussa. Mummot, tädit ja äiti on neuloneet kaikki paitoja, mekkoja ja sukkia vaikka kuinka paljon aikoinaan - jopa iskällä on kesken ristipistotyö ja yhdessä vanhassa kuvassa se istuu ompelukoneen edessä jonkun työn ääressä! Neulomiset ei vaan aina tule puheeksi eikä niistä ole  ennen pidetty mitään kirjaa (tai blogia niinkuin nykyään), mutta tarinoita on jäänyt jäljelle. Sain matkalla kuulla muun muassa siitä, miten tätini oli tehnyt minulle hienon punaisen neulemekon joihinkin juhliin. Olin sitten juhlissa istunut hiekkalaatikolla pikkuhoususillani hieno mekko kainaloissa asti turvassa hiekalta ja herättänyt pientä hilpeyttä lähiympäristössäni. Tuntuu siltä, että on osa neulovien sukupolvien ketjua. Taas uusi aikuinen, jolla on taito tehdä neuleita ja opettaa taitoa seuraaville sukupolville. Onpas nostalgista. Mutta totta.

Djangot

Vaikka syksy on vasta tuoksuna iltailmassa, mun varpaita on jo alkanut palella. Tuli tarve sukille. Sain Ravelryn värivaihdossa heinäkuun lopulla paketin, josta löytyi mm. oranssia Hopeasäie sukka -lankaa ja ohje Django-sukkiin. No, sukat pääsivät heti puikoille ja ovat nyt jo jalassa. Ihanaa saada omiin koipiin sopivat sukat. Näillä saa vähän lämpöä ja väriä pimeneviin iltoihinkin.

Django on mun korvaan kaunis sana. Tuo mieleen Karibian lämpimät yöt, rytmit ja tuoksut. Tai ainakin kuvitelman niistä, sillä en oo koskaan edes käynyt koko Karibialla :D. Googlattuani sanan sain kyllä esille lähinnä jonkun länkkärielokuvan kansikuvia, mutta ei anneta sen rikkoa illuusiota.

Sain tänään SNY-parini. Kiva päästä suunnittelemaan paketteja ja tutustumaan uuteen blogistanialaiseen! Ja juuri nyt joku tutustuu minuun ja miettii paketteja myös mulle - jänskää :P